Maaseudun Tulevaisuudessa oli 17.12.2007 asiallinen artikkeli, jossa otettiin hieman toisenlainen näkökulma. EU:ta saa vastustaa ja kritisoida. Kritiikki on paikallaan monissa muissakin asioissa. Henkilökohtaisesti oletan kritiikin kuitenkin olevan aina jollain järjellisellä tavalla perusteltua. Soinin hokema "Missä EU, siellä ongelma." ei ole millään tavalla perusteltu argumentti.
Vastustajat jättävät tarkoituksella mainitsematta EU:n hyvät puolet, koska ne ovat yleensä suhteellisen näkymättömiä. Näkyvimpiä hyviä asioita tavallisen kansalaisen elämässä ovat halvat kännykkäpuhelut koko Euroopassa, yli 50 vuoden sodaton ajanjakso kaikkien unionimaiden kesken, halvemmat asuntolainakorot jne.. Niitä ei vaan monesti tulla ajatelleeksi. Meillä, kansalaisilla, on valta valita, mihin suuntaan EU kehittyy. Euroopan tulevaisuus on kaikkien eurooppalaisten yhteinen asia, ja huolenaihe. EU on organisaationa oivallisin väline kansojen yhteistyön toteuttamiseen. Pyörää ei kannata vastustaa - tai keksiä uudelleen.
Nyt kuitenkin siihen artikkeliin. Klikkaamalla saat kuvan isommaksi:
2 kommenttia:
En ole aivan vakuuttunut. EU:ta pitää kritisoida. vapaakauppa on tietysti hieno asia, mutta se että euroopan unionista kehitetään ylikansallista byrokratiaa, josta lainsäädäntö tulee eikä kukaan oikein tiedä, että kuka tämän lain on säätänyt.
Kansallisella tasolla tiedämme ketä syyttää ja pystymme äänestämällä vaikuttamaan, mutta kukaan ei tunnu tietävän mistä eurooppalainen päätöksenteko kumpuaa.
vapaakauppa olisi mahdollista ilman EU:n kaltaista järjestöä, joka pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa enemmän kuin tarvitaan. UK:n pyrkimykset eurooppalaisen vapaakaupan ja yhteistyön edistämiseksi olivat järkevämpiä kuin ranskan ja saksan dominoima EU.
sodattomuus ei ole EU:n ansiota. ja asuntolainojen alhaiset korot eivät välttämättä ole pelkästään hyvä asia, ainakaan korkotaso ei enää vastaan kansallista taloutta ja muutenkin olemme korkojen osalta euroopan suurten talouksien armoilla. suuruus tuo vakautta, mutta kovin vakavasti eivät nuo maat itse määrääämiinsä sitoumuksiin tunnu suhtautuvan.
ja artikkelin mukaan suomi olisi padottu tullimuurin taakse. jaa. ihan niinkuin Norja ja Sveitsi vai.
Meillä kansalaisilla ei ole valtaa valita mihin EU kehittyy, eikä Ranskan kansanäänestykset ole jo sen osoittaneet. EU ei ole organisaationa oivallisin. Se on ongelmainen ja suuruudenhulluun asti kunnianhimoinen, eikä tunnu omia rajoituksiaan tajuavan.
"En ole aivan vakuuttunut. EU:ta pitää kritisoida. vapaakauppa on tietysti hieno asia, mutta se että euroopan unionista kehitetään ylikansallista byrokratiaa, josta lainsäädäntö tulee eikä kukaan oikein tiedä, että kuka tämän lain on säätänyt."
On totta, että EU:ta pitää kritisoida. Kaikkia demokraattisia järjestelmiä pitää kritisoida, että ne kehittyvät oikeaan suuntaan. Kieltämättä kansalaisilla on unionista hyvin vähän tietoa, osaltaan tähän on myös syynä media, jolla on tapana uutisoida ainoastaan Eu:n huonoista puolista. Tällä tavalla kansalaisille jää hyvin yksipuolinen kuva. Tiedottamisessa on siis paljon kehitettävää.
"Kansallisella tasolla tiedämme ketä syyttää ja pystymme äänestämällä vaikuttamaan, mutta kukaan ei tunnu tietävän mistä eurooppalainen päätöksenteko kumpuaa."
Esimerkiksi parlamentilla on valta päättää budjetista ja monista muista asioista. Valitsemalla oikeanlaiset euroedustajat, pystyy pienikin maa maksimoimaan vaikutusvaltansa reilusti yli sen, mikä on maan asukasluku. Tärkeintä on, että edustajat osaavat verkostoitua ja saada siten paikkoja, joissa vaikuttaa. Myös kunkin maan kansallisten hallitusten Eu-politiikalla on suuri merkitys. Passiivinen Eu-politiikka tuottaa huonompia tuloksia kuin aktiviisempi (vrt. Lipponen vs. Vanhanen).
vapaakauppa olisi mahdollista ilman EU:n kaltaista järjestöä, joka pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa enemmän kuin tarvitaan. UK:n pyrkimykset eurooppalaisen vapaakaupan ja yhteistyön edistämiseksi olivat järkevämpiä kuin ranskan ja saksan dominoima EU.
"Varmasti olisikin, mutta Eu:n mukana tulee enemmän hyödyllisiä asioita, kuten sotilaalliset turvatakuut (joissa tosin on vielä runsaasti kehittämistä). Lisäksi Eu pystyy yhtenä liittona vaikuttamaan maailmanpolitiikkaan enemmän kuin yksittäiset valtiot. Eu:lla oli kiistaton vaikutus esimerkiksi Ukrainan "oranssissa vallankumouksessa". Lisäksi Eu on luonut ja kehittää nopean toiminnan joukkojaan, joilla pyritään estämään esimerkiksi Ruandan tapaiset kriisit.
"sodattomuus ei ole EU:n ansiota. ja asuntolainojen alhaiset korot eivät välttämättä ole pelkästään hyvä asia, ainakaan korkotaso ei enää vastaan kansallista taloutta ja muutenkin olemme korkojen osalta euroopan suurten talouksien armoilla. suuruus tuo vakautta, mutta kovin vakavasti eivät nuo maat itse määrääämiinsä sitoumuksiin tunnu suhtautuvan."
Kukaan tuskin on sellainen selvännäkijä, jotta pystyisi sanomaan, olisiko Euroopassa ollut sotia ilman Eu:ta. Oma arvaukseni on, että Eu on tekee sodat hyvin epätodennäköiseksi. Kahden toisistaan taloudellisesti hyvin riippuvaisen maan ei yksinkertaisesti kannata lähteä sotimaan. Lisäksi täytyy muistaa, että parlamentaarinen demokratia ei ole koskaan sotinut toista vastaan ja demokratian periaatteet on kirjattu Eu-säännöksiin.
Mitä yhteisvaluuttaan tulee, on Suomelle ollut siitä kiistatonta etua muutenkin kuin halpakorkoisina asuntolainoina. Suuruus todellakin tuo vakautta, mikä tekee taloudesta ennustettavampaa. Lisäksi yritykset säästävät huomattavia summia rahanvaihtokustannuksissa, puhumattakaan yksittäisen matkailijan kulkemisesta EMU-alueella.
"ja artikkelin mukaan suomi olisi padottu tullimuurin taakse. jaa. ihan niinkuin Norja ja Sveitsi vai."
Suomi olisi taantuva valtio, Venäjän takapiha, eurooppalainen kummajainen.
Norjalaisilla on öljynsä ja Nato, sveitsiläisillä maantieteensä ja pankit. Lisäksi kukaan ei juurikaan kuuntele, mitä Norjalla on sanottavaa Euroopan asioihin. Norjaa koskevat myös unionin ulkopuolella samat vapaakaupan säännöt kuin Eu-maitakin, Norjalla ei ainoastaan ole minkäänlaista päätösvaltaa asioihin.
Ja on myös totta, että paljon yritystoimintaa olisi siirtynyt heti Suomen jättäydyttyä ulkopuolelle, Nokia pääkonttorista ja sen tuomista veroista olisi turha haaveilla. Monta projektia olisi myös jäänyt toteutumatta, esimerkiksi oma työpaikkani on aikanaan saatettu alkuun Eu-rahoituksella.
"Meillä kansalaisilla ei ole valtaa valita mihin EU kehittyy, eikä Ranskan kansanäänestykset ole jo sen osoittaneet. EU ei ole organisaationa oivallisin. Se on ongelmainen ja suuruudenhulluun asti kunnianhimoinen, eikä tunnu omia rajoituksiaan tajuavan."
Ranskan kansanäänestyksessä äänestettiin aivan jostain muusta kuin perustuslaista. Perustuslain tarkoituksena on ainoastaan selkeyttää käytäntöjä, ts. koota jo olemassa oleva, kirjava sopimusviidakko, yksiin kansiin. Rankassa "ei" perussopimukselle oli suurimmaksi osaksi vastalause hallitukselle. Kansa ei siis tiennyt, mitä vastustaa. Sama homma kuin Suomessa Naton kanssa tai Ruotsissa EMU:n kanssa, äänestetään tunteella, ei järjellä. Ruotsalainen elinkeinoelämä on laskenut menettäneensä miljardeja, koska Ruotsi jättäytyi rahaliiton ulkopuolelle.
Lähetä kommentti